Yritysluotto ja laki: mikä suojaa yrittäjää, kun kuluttajansuoja ei suojaa

Kuluttajaa suojaa korkokatto, tiedonantovelvollisuudet ja peruuttamisoikeus. Yrittäjää ei. Yritysluotoissa ja yrityslainoissa ratkaisee ennen kaikkea se, mitä sopimuksessa lukee. Tässä artikkelissa käydään läpi lait, joihin yrittäjä voi nojata, ja ne, joihin ei.

Julkaistu 2.11.2026.

Kirjoittanut ja tarkistanut Gangsteri.fi:n toimitus. Näin työskentelemme.

Pomon tiivistelmä

Yritysluottoihin ei sovelleta kuluttajansuojalain luottosääntelyä, koska yritys ei ole kuluttaja. Yrittäjää suojaavat sopimusoikeuden yleiset periaatteet, oikeustoimilain kohtuullistamissäännös, korkolaki ja tietyin rajoin laki takauksesta. Yritysluottojen erityissääntelyä on selvitetty, mutta sitä ei ole säädetty.

Kuluttajaluottosääntely uudistuu: 20.11.2026
Kaupallinen viivästyskorko, 1.7. ja 31.12.2026 välisenä aikana: 10,5 %
Takauslain suoja ei koske omistajaa, jolla osakkeista vähintään: 1/3

Miksi kuluttajansuojalaki ei koske yritystä?

Kuluttajansuojalain 7 luku säätelee kuluttajaluottoja: korkokattoa, luotonantajan tiedonantovelvollisuutta, luottokelpoisuuden arviointia ja kuluttajan oikeutta peruuttaa sopimus. Kuluttaja on laissa luonnollinen henkilö, joka hankkii kulutushyödykkeen pääasiassa muuhun tarkoitukseen kuin elinkeinotoimintaansa varten.

Kun osakeyhtiö, avoin yhtiö tai toiminimi ottaa lainaa yritystoimintaansa varten, kyse ei ole kuluttajaluotosta. Siksi kuluttajaluottojen korkokatto ei koske yrityslainoja, eikä yrittäjällä ole samaa oikeutta peruuttaa luottosopimusta kuin kuluttajalla. Tämä koskee myös toiminimiyrittäjää, kun laina otetaan yrityksen käyttöön, vaikka yrittäjä vastaa velasta henkilökohtaisesti.

Kuluttajaluottosääntely uudistuu 20.11.2026, kun EU:n uusi kuluttajaluottodirektiivi tulee sovellettavaksi. Uudistus tiukentaa kuluttajaluottojen markkinointia ja laajentaa sääntelyä, mutta se ei muuta yritysluottojen asemaa.

Sopimus ratkaisee

Yritysluotossa luotonantajan ja yrityksen oikeudet ja velvollisuudet perustuvat ennen kaikkea luottosopimukseen ja sen yleisiin ehtoihin. Sopimusvapaus on laaja: osapuolet voivat sopia korosta, kuluista, vakuuksista, eräännyttämisestä ja lähes kaikesta muusta. Tämä tekee sopimuksen lukemisesta yrittäjälle tärkeämpää kuin kuluttajalle.

Yleisten ehtojen pitää olla osa sopimusta, jotta ne sitovat. Käytännössä riittää, että luotonantaja on viitannut niihin ja ne ovat olleet saatavilla ennen sopimuksen tekemistä. Poikkeukselliset ja ankarat ehdot on tuotava erikseen esiin. Jos jokin ehto on epäselvä, sitä tulkitaan sopimuksen laatijan vahingoksi. Lue, mitkä ehdot kannattaa tarkistaa.

Oikeustoimilaki: kohtuuttoman ehdon sovittelu

Oikeustoimilain 36 § antaa tuomioistuimelle mahdollisuuden sovitella tai jättää huomiotta sopimusehdon, joka on kohtuuton tai johtaisi kohtuuttomuuteen. Arvioinnissa otetaan huomioon sopimuksen koko sisältö, osapuolten asema, olosuhteet sopimusta tehtäessä ja sen jälkeen.

Säännös koskee myös yritysten välisiä sopimuksia, mutta sitä sovelletaan niihin pidättyvästi. Yrittäjää pidetään ammattilaisena, jonka odotetaan ymmärtävän, mihin sitoutuu. Sovittelu voi tulla kyseeseen esimerkiksi, jos osapuolten välillä on suuri epäsuhta ja ehto on selvästi kohtuuton. Siihen ei kannata luottaa suojana: oikeudenkäynti on kallis ja lopputulos epävarma.

Laki takauksesta ja vierasvelkapanttauksesta

Takauslaki sisältää yksityistakaajaa suojaavia säännöksiä. Luotonantajan on ennen takauksen antamista selvitettävä yksityistakaajalle takauksen piiriin kuuluvat velat, edellytykset, joilla takaajalta voidaan vaatia suoritusta, ja velallisen maksukykyyn vaikuttavat seikat. Jos luotonantaja laiminlyö tämän, takaajan vastuuta voidaan sovitella.

Yrittäjän kannalta tärkeä yksityiskohta on, ketä laki pitää yksityistakaajana. Lain mukaan yksityistakaajana ei pidetä henkilöä, joka on velallisyhtiön toimitusjohtaja, hallituksen tai vastaavan toimielimen jäsen, vastuunalainen yhtiömies tai perustaja, eikä henkilöä, jolla on suoraan tai välillisesti vähintään kolmasosa osakeyhtiön osakkeista tai äänivallasta. Pienen yrityksen omistaja kuuluu siis yleensä näiden poikkeusten piiriin, eikä hän saa yksityistakaajan suojaa.

Kun takaat oman yrityksesi lainan, laki kohtelee sinua ammattilaisena. Toimi sen mukaan.

Korkolaki ja viivästyskorko

Korkolaki määrää, mitä korkoa peritään, jos maksu myöhästyy eikä viivästyskorosta ole sovittu muuta. Yritysten välisissä sopimuksissa sovelletaan kaupallista viivästyskorkoa, joka on korkolain viitekorko lisättynä kahdeksalla prosenttiyksiköllä. Suomen Pankin mukaan viitekorko on 1.7. ja 31.12.2026 välisenä aikana 2,5 %, joten kaupallinen viivästyskorko on 10,5 %.

Luottosopimuksessa viivästyskorosta sovitaan usein erikseen, ja se voi olla korkolain korkoa korkeampi. Sopimuksen mukainen viivästyskorko on lähtökohtaisesti pätevä, mutta kohtuuttoman korkea viivästyskorko voi joutua sovittelun kohteeksi.

Kuka valvoo yritysluottojen myöntäjiä?

Pankit ovat luottolaitoksia, joita Finanssivalvonta valvoo. Moni yritysrahoitusyhtiö ei sen sijaan tarvitse pankkitoimilupaa, koska se ei ota vastaan talletuksia yleisöltä. Kuluttajaluottojen myöntäjien rekisteröintivelvollisuus ei koske pelkästään yrityksille lainaavia yhtiöitä.

Tämä tarkoittaa, että yritysrahoitusyhtiöiden toiminnan valvonta on kevyempää kuin pankkien. Se ei tee yhtiöistä epäluotettavia, mutta tarkista aina luotonantajan Y-tunnus, kotipaikka ja yhteystiedot. Yritys- ja yhteisötietojärjestelmästä näet, onko yhtiö merkitty kaupparekisteriin.

Tuleeko yritysluotoille oma laki?

Valtioneuvoston teettämä Itä-Suomen yliopiston selvitys ehdotti vuonna 2023, että pienyritysten luotonannolle säädettäisiin hyvän luotonantotavan, luottokelpoisuuden arvioinnin ja ennen sopimusta annettavien tietojen vaatimukset sekä luotonantajien rekisteröintivelvollisuus. Suomen Yrittäjät on vaatinut pikaluottojen sääntelyä myös yrityksille, koska kuluttajaluottojen tiukentuessa luotonantajat voivat siirtyä yrityspuolelle.

Tätä kirjoitettaessa yritysluotoille ei ole säädetty erityislakia. Seuraamme asiaa ja päivitämme artikkelin, jos lainsäädäntö muuttuu.

Mitä tämä tarkoittaa käytännössä?

Lue sopimus ja yleiset ehdot ennen allekirjoitusta. Kysy kaikesta, mitä et ymmärrä.
Pyydä hinta kirjallisena: korko, kaikki kulut ja todellinen vuosikorko. Laki ei velvoita luotonantajaa ilmoittamaan niitä samalla tavalla kuin kuluttajalle.
Lue takaussitoumus erikseen. Takauslain suoja ei yleensä koske omistajaa.
Tarkista luotonantaja YTJ:stä ja selvitä, minkä maan lakia sopimukseen sovelletaan.
Pyydä apua kirjanpitäjältä tai juristilta, jos summa on suuri tai ehdot epäselvät. Suomen Yrittäjien jäsenille lakineuvonta on maksutonta.

Kuulustelu: usein kysytyt kysymykset

Onko yrityslainalle korkokattoa?

Ei ole. Kuluttajaluottojen korkokatto koskee vain kuluttajaluottoja. Yrityslainan korosta ja kuluista sovitaan sopimuksessa.

Voiko yrityslainasopimuksen perua?

Kuluttajalla on lakisääteinen peruuttamisoikeus luottosopimuksiin, yrittäjällä ei. Jos sopimuksessa ei ole sovittu peruuttamisoikeudesta, sopimus sitoo allekirjoituksesta lähtien.

Onko toiminimiyrittäjä kuluttaja?

Ei silloin, kun hän ottaa lainaa yritystoimintaansa varten. Toiminimiyrittäjä vastaa yrityksen veloista henkilökohtaisesti, mutta laina on silti yritysluotto eikä kuluttajaluotto.

Mistä saa apua yrityslainan riitaan?

Ensin kannattaa reklamoida luotonantajalle kirjallisesti. Jos asia ei ratkea, apua saa juristilta tai oman yrittäjäjärjestön lakineuvonnasta. Kuluttajaneuvonta ja kuluttajariitalautakunta eivät käsittele yritysten välisiä riitoja.

Koskeeko 20.11.2026 voimaan tuleva uudistus yrityksiä?

Uudistus koskee kuluttajaluottoja. Se voi koskea yrityksiä, jotka myöntävät tai välittävät luottoa kuluttajille, mutta se ei muuta yritysten ottamien lainojen asemaa.

Tämä artikkeli on yleistä tietoa, ei oikeudellista neuvontaa. Yksittäisessä asiassa kannattaa kääntyä juristin puoleen.

Todisteet: lähteet

Levitä sanaa

Tunnetko yrittäjän, joka miettii rahoitusta? Lähetä tämä hänelle. Hän on sinulle palveluksen velkaa.